Viikonlopun aikana olemme tehneet jälleen perusteellista kartoitustyötä Euroopassa myynnissä olevista veneistä - vuosimalleista, hinnoista, varusteista, tarjonnasta jne jne. Kaikkiaan noin vuoden etsinnän seurauksena toivelistallemme on päätynyt oikeastaan kolme venevalmistajaa, joita seuraamme: Grand Soleil / Cantiere del Pardo, X-Yachts ja Salona. Tässä yhteenvetoa kustakin merkistä ja käänteistämme veneen hankinnassa.
Olemme nähneet usein kauniita, ulkomaisen lipun alla purjehtivia Grand Soleil-maxipurjeveneitä Suomen saaristossa, mistä kiinnostus siihen alunperin heräsi. Vasta viime kesänä näin ensimmäiset GS:t suomalaislipun alla. Klassinen veistämö uudisti designiaan vuonna 2007, jonka seurauksena se lanseerasi Botin&Carceekin suunnitteleman nykyaikaista venesuunnittelua edustavan hienon purren 37 ja 40-jalkaisena. Näihin mekin olemme iskeneet silmämme.
Viime loppukesästä kävimme katsomassa Cadizissa yhtä yksilöä, jossa valitettavasti kulminoitui yllättävän yleinen ensimmäisten versioiden ongelma. Tuntuu ehkä oudolta, mutta tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun näemme tai kuulemme joltakin tutulta siitä, että kun jokin uusi malli on työn alla ja tuotanto ei ole vielä standardisoitunut, voi työn jälki arvostetullakin veistämöllä olla yllättävän kammottavaa. Tämä vene oli selvä maanantaikappale: puutyön jälki leikkauksineen oli vähän sinne päin, ikkunatiivisteet pursuilivat ja pari kiinnitystä ovi- ja kattoluukuista oli muutaman vuoden vanhassa veneessä jo pettänyt. Samalla meille todentui se tosiasia, että etelä-eurooppalainen myyjä voi hyvällä omalla tunnolla kehua välittämänsä paatin kuntoa loistavaksi ja houkutella Suomesta asti pariskunnan toteamaan hänen liioittelunsa! No, oli ihan kiva viikonloppu Cadizissa, mutta venekauppoja ei siis tehty.
Petyimme GS:n laatuun, ja käänsimme katseemme X-veneisiin. No, olemme toki sittemmin todenneet GS:n huippulaadun ja hyvän työn jäljen muissa näkemissämme veneissä, joten sekin on yhä "listoillamme". Syksyllä löysimme kansainvälisiltä välityssaiteilta parikin hyvällä hinta-laatusuhteella varustettua X-37:aa. Voi että - vieläkin harmittaa, että syksy oli ilmeisesti Euroopassa kuumaa venekauppa-aikaa ja muutkin olivat hankkimassa samaa venetyyppiä. Kahteen eri kertaan ehti välittäjä myydä valitsemamme veneen ennen kuin me ehdimme astua Pariisin koneeseen niitä katsastamaan. Ensimmäisellä kerralla lentoliput lensivät pettymyksen saattelemana roskakoriin ja toisella kerralla lähdimme kumminkin Pariisiin nauttimaan elämästä. Täytyy laskea nämä reissut sitten jonain päivänä uuden veneemme hintaan...
Sen jälkeen X-37:ja ei oikein ole ollut myynnissä kohtuulliseen hintaan, mutta odottelemme, josko jonain päivän ilmestyisi. Kuitenkin pidämme EHDOTTOMANA takarajana ensi talvea uuden veneemme hankinnassa.
Aivan viime aikoina olemme alkaneet kiinnostua X:n kanssa hyvin samantyyppisestä veneestä, Salonasta, jonka laatua kehutaan ja hinta on kilpailukykyisempi kuin tunnetummilla veistämöillä. Salona on suosittu kilpaveneenä ja perhetuttumme Jani Lehden kipparoima miehistö voittikin Salona 37:lla viime vuonna Suomen mestaruuden avomeriluokassa. Siitä me tuon veneen oikeastaan keksimmekin, ja olemme nyt tutkailleet tiiviisti niiden hintoja.
Viikonlopun kartoituksen perusteella Salonan ostaja saa sekä tuoreemman että isomman veneen kuin saman verran rahaa käyttävä X:n tai GS:n ostaja. Kiinnostavuutta lisää myös se, että tarjontaa löytyy enemmän, eli näin ulkomaiselle ostajalle tilanne on hieman helpompi sitä kautta. Salona on erityisesti Adrianmerellä suosittu sekä kilpa- että charterveneenä. Myynnissä olevien veneiden määrä on selvästi myös syy aavistuksen kohtuullisempiin hintoihin. Ainoa miinus on vain se, että yleensä Kroatian lipun alle rekisteröidyt Salonat ovat kaikki ilman arvonlisäveroa, joten jos sinne lähdemme ostoksille, joudumme varautumaan suurempaan paperisäätöön ja tullimuodollisuuksiin.
Tämä yksilö vm. 2011 on myynnissä Saksassa ja lähetimme välittäjälle juuri tiedustelun tarkemmasta varustelistasta ja veneen kunnosta.
.gif)